Kuva © Emil Cedercreutzin museo

Jalkalamppu

Heinäkuun esineenä esittelemme teille Emil Cedercreutzin museon kokoelmiin ja Harjulan taiteilijakodin esineistöön kuuluvan jalkalampun. Lamppu on valmistettu 1910-luvulla. Sillä on kokoa ja näköä, sillä korkeudeltaan se on yli 170 senttimetriä ja sen varjostimen halkaisija on noin 65 senttimetriä. Lampun kierteinen, sorvattu jalka ja muut puuosat ovat tammea ja sen pyöreä jalusta on päällystetty messinkipellillä.

Jalkalampun kankainen varjostin on koristeltu persoonallisesti, sillä sitä koristavat tapetista leikatut siluettimaiset kukkakuviot ja siitä myös riippuu koristeina kullanvärisiä lasihelminauhoja, joiden päissä riippuvat lasipuikot.

Kuukauden esineenä olevan jalkalampun voit löytää taiteilijakoti Harjulan alakerran ainoasta vierasmakuuhuoneesta, joka sijaitsee talon toisessa päädyssä punaisen salin vieressä. Huone sisältää kuvan esineiden lisäksi muun muassa peilejä ja peseytymisvälineitä, sängyn, istuimia, muita valaisimia, taljoja sekä pienen, maalausten takana piilossa olevan komero- tai salahuoneen.

Emil Cedercreutz löysi tulevan taiteilijakotinsa paikan sattumalta ohi kulkiessaan vuonna 1913 ja jo seuraavana vuonna 1914 Harjula pystytettiinkin Harjavaltaan, taiteilijan löytämälle Kokemäenjoen luonnonkauniille rantatörmälle. Taiteilijan ystäväpiiri oli laaja ja hänen aikalaisystäviään kävi Harjavallassa hänen vieraanaan erityisesti kesäaikoina, jolloin Cedercreutz siirtyi Helsingin kaupunkiasunnoltaan asumaan Harjavaltaan kauniiseen maaseutukotiinsa. Harjula oli hyvä paikka majoittaa kauempaa tulleita vieraita, sillä talossa oli useammallekin vieraalle runsaasti tilaa: Harjulassa on kaiken kaikkiaan kuusi vieraiden käyttöön soveltunutta huonetta, viisi talon toisessa kerroksessa ja kuvassa oleva yksi huone alakerrassa. Alakerran suuremmissa saleissa vieraat keskustelivat, aterioivat ja seurustelivat Cedercreutzin kanssa ja saattoivat myös soittaa talon lukuisilla soittimilla.

Kuvan lamppuun ja muuhun taiteilijakodin esineistöön pääset tutustumaan opastetun kierroksen mukana museon auki ollessa. Tervetuloa!

 

Lähteinä käytetty:

Cedercreutz, Emil 2006 (1939). Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää. Kokemäki: Harjulan Kilta ry. 6. painos. s. 250-253.

Kava, Ritva 1999 (1993). Emil Cedercreutz – Satakunnan eurooppalainen. Kuvanveistäjä kotiseutu- ja museomiehenä. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. 3. painos. S. 65-66, 76.

Emil Cedercreutzin museon arkisto.