Kiinteistötoimitukset

Harjavallan kaupunki hoitaa asemakaava-alueella olevien kiinteistöjen lohkomiset ja muut kiinteistötoimitukset sekä vastaa kiinteistörekisterin ylläpidosta.

Tontin lohkomisen edellytyksenä on mm. että alueelle on laadittu voimassa olevan asemakaavan mukainen tonttijako.

Tontin lohkomistoimituksesta laaditaan toimituspöytäkirja ja tonttikartta, jonka jälkeen muodostunut tontti rekisteröidään kiinteistörekisteriin.

Kaava-alueen ulkopuolella kiinteistötoimituksista ja kiintteistörekisterinpidosta vastaa Maanmittauslaitos.

 

Lisätietoja

Sähköposti etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

NimiPuhelinNimikeYksikkö
Prehti Jari044 432 5377kaupungingeodeettiYhdyskuntasuunnittelu
Heino Anneli044 432 5378kiinteistörekisterinhoitajaYhdyskuntasuunnittelu

 

Tonttijako tai tonttijaon muutos laaditaan joko erillisenä tonttijakona tai asemakaavan yhteydessä hyväksyttävänä tonttijakona.

Erillinen tonttijako laaditaan alueelle maanomistajan hakemuksesta. Tonttijakokartta osoittaa kuinka asemakaavan mukainen korttelialue jaetaan tonteiksi tontin lohkomistoimituksilla.

Jos maanomistaja haluaa muuttaa voimassa olevaa tonttijakoa, voidaan tontille laatia hänen hakemuksestaan tonttijaon muutos. Tonttijaon muutoksen edellytykset tutkitaan tapauskohtaisesti ja päätöksen tonttijaon muuttamisesta tekee kiinteistöinsinööri.

Asemakaava-alueella rakennuspaikat erotetaan kaavan mukaisiksi tonteiksi lohkomalla. Ennen lohkomista alueella tulee olla voimassa kaavan mukainen tonttijako (kts. tonttijako ja tonttijaon muutos).

Tontin lohkominen tulee vireille omistajan kirjallisesta hakemuksesta tai Maanmittauslaitoksen toimitettua tiedon määräalaan myönnetystä lainhuudosta.

Lohkomisen edellytyksenä on, että omistajalla on lainhuuto kaikkiin niihin kiinteistöihin ja määräaloihin, joista kaavan mukainen tontti muodostuu. Myös muodostajakiinteistöjen ja määräalojen kiinnitykset tulee olla yhtenevät tai vain yhteen muodostajakiinteistöön tai määräalaan voi kohdistua velkakiinnityksiä.

Tontin muodostamista asemakaavan mukaiseksi ei aina tarvitse tehdä tontin lohkomistoimituksella, vaan kysymykseen voi tulla tunnusmuutos, joka on tontin lohkomista edullisempi toimenpide. Päätöksen tunnusmuutoksesta tekee kiinteistörekisterin pitäjä tontin omistajan hakemuksesta.

Jos tontin rajaa osoittava rajamerkki on hävinnyt ja sen sijainnista on riitaa tai epäselvyyttä, voidaan tontin omistajan kirjallisesta hakemuksesta suorittaa tontilla rajanmäärääminen, joka tehdään kiinteistönmääritystoimituksessa.

Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen kiinteistön alueelle pysyvä käyttöoikeus eli rasite. Toimituksessa perustettu rasite on voimassa vaikka kiinteistöt vaihtaisivat omistajia.

Rasitteet perustetaan omistajan hakemuksesta tontin lohkomisen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa, jonka seurauksena perustettu rasite merkitään kiinteistörekisteriin.

Rasitteiden perustaminen edellyttää yleensä tontin omistajien välistä kirjallista rasitesopimusta, joka tulee liittää kiinteistötoimitushakemukseen. Sopimuksessa tulee sopia rasitteeseen liittyvistä asioista, kuten rasitteen käytöstä, rakentamis-, kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksista sekä rasiteoikeudesta maksettavasta korvauksesta.

Asemakaavan mukaiset yleiset alueet, kuten kadut ja puistot, muodostetaan kiinteistörekisteriin yleisiksi alueiksi yleisen alueen lohkomistoimituksella.

Ensimmäisessä asemakaavassa osoitetut yksityisten omistamat katualueet siirtyvät yleisen alueen lohkomistoimituksessa kaupungin omistukseen.

Ilmaisluovutusvelvollisuuden ylittävästä osasta kaupunki suorittaa korvauksen maanomistajalle.

Yleisen alueen lohkomiskustannukset maksaa kaupunki.

Kiinteistörekisterissä on tiedot kaikista valtakunnan kiinteistöistä ja määräaloista.

Kiinteistöistä ja määräaloista on tietoja mm. pinta-alasta, muodostumisesta ja osuuksista yhteisiin.

Rekisteristä löytyvät tiedot myös kiinteistöön kohdistuvista rasitteista ja oikeuksista.

Maksullisia kiinteistörekisteriotteita, lainhuuto- ja rasitustodistuksksia koko Suomen alueelta saa yhdyskuntasuunnittelusta.