Tassunjälkiä – Kissat Emil Cedercreutzin museossa

TASSUNJÄLKIÄ – KISSAT EMIL CEDERCREUTZIN MUSEOSSA
8.10.2019–12.1.2020

Tiistaina 8.10.2019 Harjavallassa Emil Cedercreutzin museossa yleisölle avautuu museon talvikauden näyttely Tassunjälkiä – Kissat Emil Cedercreutzin museossa. Näyttely tuo yleisön nähtäville monipuolisen kokonaisuuden kissa-aiheista taidetta, kulttuurihistoriaa ja valokuvia, sekä muita kissoihin liittyviä mielenkiintoisia näkökulmia. Tassunjälkiä-näyttely sisältää myös osuuden, jossa yleisö pääsee osallistumaan näyttelyn muodostumiseen kissa-aiheisten muistojensa, valokuviensa ja sanontojen muodossa. Näyttelyn on koonnut amanuenssi Satu Tenhonen ja se on avoinna ajalla 8.10.2019–12.1.2020.

Frans Toikkanen, Häiritty lepo, 1970. Kuvaaja: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo.

Tassunjälkiä – Kissat Emil Cedercreutzin museossa -näyttelyn keskiössä ovat Emil Cedercreutzin museon kissoihin liittyvät kokoelmat sekä Tampereen taidemuseosta näyttelyyn lainatut aiheeseen liittyvät kaksi kiertonäyttelykokonaisuutta. Näyttelyyn on lainattu Tampereen taidemuseon – Pirkanmaan aluetaidemuseon Kissankuvia-kiertonäyttelykokonaisuus, joka sisältää 19 alkuperäisteosta. Suurin osa teoksista on grafiikkaa ja mukana on muun muassa Outi Heiskasen, Hannamari Matikaisen, Tuulikki Pietilän, Seppo Tammisen ja Frans Toikkasen töitä. Teokset ajoittuvat vuodelta 1953 nykypäivään saakka. Lisäksi esille tulee toinen Tampereen taidemuseon – Pirkanmaan aluetaidemuseon kiertonäyttely Kissoja ja ihmisiä kameran edessä, joka sisältää 12 vanhaa valokuvaa Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista. Valokuvat ajoittuvat eri vuosikymmenille 1800-luvun lopulta 1970-luvulle saakka. Kummatkin kiertonäyttelyt on kuratoinut Tampereen taidemuseon – Pirkanmaan aluetaidemuseon amanuenssi Marja-Liisa Linder.

Emil Cedercreutz, Pantteri, 1927.

Tassunjälkiä-näyttelyn kolmannen kokonaisuuden muodostavat Emil Cedercreutzin museon omat kissa-aiheiset kokoelmat. Museon kokoelmien kissoja kuvaavista teoksista veistokset ovat olleet esillä näyttelyissä, mutta muut teokset ovat esiintyneet harvemmin. Näyttely tuo esille kissoja kokoelmien kätköistä ja avaa samalla yleisölle kokoelmien kiinnostavia yksityiskohtia. Esille tulee muun muassa Emil Cedercreutzin veistoksia, siluetteja ja piirros, Frans Toikkasen grafiikkaa, Maija Leun siluetteja ja harjavaltalaisen Sulo Friisin valokuvia.

Suuri osa näyttelyyn esille tulevista Emil Cedercreutzin museon kokoelmateoksista on museon perustajan Emil Cedercreutzin teoksia. Näyttely esittelee häneltä viisi veistosta sekä useita siluetteja. Emil Cedercreutz tunnetaan usein muun muassa hevosia tai koiria kuvaavista veistoksistaan, mutta myös kissat esiintyvät taiteilijan töissä yhtenä monista aiheista. Lisäksi Cedercreutzin teoksissa esiintyy myös harvinaisempia kissaeläimiä, kuten pantteri ja ilves. Emil Cedercreutz oli tuottelias kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija, mutta museon kokoelmat sisältävät myös joitakin hänen piirroksiaan. Yksi niistä tulee esille näyttelyyn.

Seppo Tamminen, Varhaiskevät, 2009. Kuvaaja: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo.

Näyttely sisältää myös muita kissoihin liittyviä näkökulmia. Yksi näyttelyn lystikkäitä yksityiskohtia on sosiaalisen median laajasti seuratuksi ilmiöksi muodostunut oululaisen Riikka Hedmanin Sämpy-kissa. Suloinen Sämpy esiintyy näyttelyssä videoiden ja valokuvien muodossa. Edellä mainittujen kokonaisuuksien lisäksi Tassunjälkiä-näyttely sisältää osion, jossa yleisö pääsee osallistumaan näyttelyn muodostumiseen omien kokemustensa kautta; saliin on varattu oma tilansa näyttelykävijöiden kissoihin liittyville muistoille, valokuville ja kissoihin liittyville sanonnoille. ”Katin kontit” ja ”kattia kanssa” ovat vain muutamia esimerkkejä kissoihin liittyvästä suullisesta perinteestä.

Näyttely on avoinna Emil Cedercreutzin museossa 12.1.2020 saakka. Tervetuloa!

 

Lisätiedot ja lehdistökuvat:
Museoamanuenssi, tiedottaja Satu Tenhonen, Emil Cedercreutzin museo, puh. 044 432 5350, satu.tenhonen@harjavalta.fi.