Haluan nähdä värin sisään

Maalatessani tutkin värin olemusta, sen vaaleutta, kuultavuutta, peittävyyttä ja käyttäytymistä. Haluan nähdä kuinka väri luo tilaa. Seuraan malttamattomana kuivuuko väri nopeasti vai hitaasti, sillä sitä ei voi ennalta tietää.

Maalaamisen lähtökohta on subjektiivinen valinta. Apuvälineistö auttaa minua tekemään luonnoksia piirtämällä, maalaamalla sekä leikkaa ja liimaa kollaasitekniikalla, jossa käytän omia piirustuksia ja valokuvia. Kollaasin kautta luonnostelu avaa uusia näkökulmia maalausaiheisiin.

Kun ideaa on jäsennelty, on materiaalin valinnan aika. Akvarelli vai akryylimaalaaminen, pääsääntöisesti samoja kuva-aiheita molemmilla medioilla.

Maalatessani lähden seikkailuun. Työprosessiini liittyy aina toiveita ja odotuksia onnistuneesta matkasta. Seuraan maalauksen muotoutumista ja sitä kuinka sekoittamani värit luovat omia maisemia maalaukseen. Maalausprosessissani erittäin tärkeä viimeistelyn vaihe on maalausjäljen pehmentäminen. Häivytän jälkikäteen liian spontaanit siveltimenvedot teoksesta nahkealla siveltimellä.

Siveltimenvetojen kautta syntyneet väripinnat luovat valoa ja varjoa, syvyyksiä ja kirkkauksia. Haluan maalata kauniisti. Kauneus minulle on tunnetta olemassaolosta.
Maalaaminen sujuu välillä vaivattomasti, välillä se voi olla pitkällinen ponnistelua vaativa prosessi. Tekeminen synnyttää onnistumisen tunteen. Teoksen valmistuessa tunnen elinvoimaisuutta ja elän maalauksen kautta omaa elämääni.

Maalauksieni lähtökohtia löytyy ympäristöstäni. Aiheina ovat usein arkinen maisema tai erikoiset rakennukset, näyttävät suihkulähteet tai arkipäiväiset valotolpat. Keräilen kuva-arkistoa itseäni tärkeistä maalausaiheista; Tapahtumista, väreistä, sommitelmasta, tunnelmasta. Mielessäni avautuu väri-ikkuna, siellä pystyn luomaan aivan uusia värisävyjä työn alla olevaan maalaukseen.

Minulla on tarve vierailla useasti samoissa maalauspaikoissa. Ensimmäiset paikkasidonnaiset maalaukset ovat usein tutustumista, havainnon tekemistä, maisemassa oleskelua. Minusta tuntuu, että ne maalaukset ovat usein varovaisia ja jäykkijä. Jos pääsen vierailemaan uudemman kerran maalauspaikassa, usein käy niin, että maalaamisen jälki on sulavampaa, pystyn keskittymään minulle merkitykselliseen näkymään ja tapahtumaan. Kun maisema muuttuu, muuttuu maalauskin, siksi on mielenkiintoista maalata samoissa paikoissa eri vuodenaikoina ja muutoksen tutkiminen antaa usein värillistä sisältöa maalaukseen samoin kuin hyvin paljon pitämäni ilta ja yö aihe. Olen työstänyt pitkään tummaa väriskaalaa yömaisemineen, enkä ole vielä kyllästynyt yön tuhatsävyiseen pimeyteen.

© Krista Kortelainen