Lastensuojelu


Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotomintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huollenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämsitä.

Myös muu kuin edellä mainittu henkilö, kuten naapuri, sukulainen tai ystävä, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä.

Sosiaalityöntekijät tutkivat jokaisen lastensuojelua koskevan ilmoituksen. Varsinaisiin lastensuojelutoimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytä ilman lastensuojelutarpeen selvitystä.

Yhteystiedot:

Sosiaalityöntekijä Sirpa Ruotsalainen p. 044 4325 249
Sosiaalityöntekijä Terhi Urpo p. 044 4325 437


Sosiaalikeskus ja Vinnare ovat suljettuina ajalla 30.6.-27.7.2014. Kiireellisissä sosiaalityön asioissa yhteydenotot virka-aikana puh: 044 4325 432
 


Alla pdf-muotoisena lastensuojeluilmoitus, jonka voi tulostaa, täyttää ja postittaa osoitteeseen:

Harjavallan kaupunki
Sosiaalikeskus
Koulukatu 7
29200 HARJAVALTA


Lastensuojelulain mukaan lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata nämä oikeudet.

Lastensuojelun tarpeen arviointi tehdään lasta tai nuorta koskevan lastensuojeluilmoituksen perusteella. Lastensuojelun tarpeen arvioinnissa tavoitteena on yhdessä lapsen tai nuoren ja vanhempien kanssa selvittää perheen elämäntilanne ja mahdollinen tuen tarve. Lasta tai nuorta ja vanhempia tavataan sekä yhdessä että erikseen. Jos asiakkuudelle lastensuojelussa ei arvioida olevan tarvetta, lapsen tai nuoren asiakkuus lastensuojelussa päättyy. Mikäli arvioidaan, että lapsen tai nuoren asiakkuutta lastensuojelussa on tarpeen jatkaa, sovitaan asiakassuunnitelman tekemisestä.

Lastensuojelun toimintamuodot ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto. Lastensuojelua järjestetään sekä yksilökohtaisesti että perhekohtaisesti.

 

Avohuollon tukitoimet

Kunnan sosiaaliviranomaisten on lastensuojelulain mukaan tuettava perhettä ja lasta tai nuorta avohuollon tukitoimin, jos kasvuolot vaarantavat lapsen tai nuoren terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi tai nuori itse vaarantaa käyttäytymisellään terveyttään ja kehitystään. Taloudellisten vaikeuksien tai asunto-ongelmien vuoksi kunnan on järjestettävä perheelle riittävästi taloudellista tukea ja korjattava asunto-oloihin liittyvät puutteet.

Lastensuojelun avohuollossa tukitoimet räätälöidään yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Avohuollon tukitoimia ovat esimerkiksi perhetyö, lapsen ja nuoren tukeminen koulunkäynnissä ja harrastuksissa, tukihenkilön tai tukiperheen järjestäminen ja taloudellinen tuki. Avohuollon tukitoimena voidaan lapsi myös sijoittaa lyhytaikaisesti perheeseen tai laitokseen ilman huostaanottoa.

Avohuollon tukitoimet edellyttävät huoltajien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumusta.


Huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto

Lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon toimenpiteet riitä tai ole mahdollisia ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanotto voidaan toteuttaa joko kiireellisenä turvaamistoimenpiteenä tai varsinaisena huostaanottona, joka tarkoittaa yleensä lapsen pidempiaikaista sijoittamista kodin ulkopuolelle. Huostaanotto voi olla suostumukseen perustuva tai hallinto-oikeus voi toteuttaa sen tahdonvastaisesti.

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitoshoitona.

Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalilautakunnan on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta ja hänen vanhempiaan ja huoltajiaan. Jälkihuolto päättyy viisi vuotta sijaishuollon päättymisen jälkeen tai kun nuori täyttää 21 vuotta.

 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Aldone