Museon perusnäyttelyinä ovat sekä taidehalleissa että taiteilijakoti Harjulan interiööreissä olevat Emil Cedercreutzille kuuluneet taideteokset. Taiteilijakoti Harjulan maalaukset ovat pääosin ulkomaista vanhempaa taidetta. Taidehallien maalaukset taas ovat kotimaista 1900-luvun alkupuolen maalaustaidetta, lähinnä marraskuulaisten ja Septem -ryhmän maalareiden töitä.

Kotimaisten taiteilijoiden osuus koostuu Cedercreutzin lahjoina, ostoina tai vaihtoina taiteilijakollegoilta saamista töistä. Joukossa on muutamia ns. kansallisromanttisen jälkikauden töitä, mm. Väinö Hämäläisen, Emil Danielssonin ja Vilho Sjöströmin teokset. Septem -ryhmän maalareista eniten eli 24 työtä on Verner Thomélta, joka oli Cedercreutzin hyvä ystävä.

Myös Alfred William Finchiltä on muutama öljymaalaus ja useita grafiikan lehtiä. Cedercreutz oli ensimmäisiä Finchin oppilaita Suomessa ja lähti tämän vaikutuksesta Brysseliin kuvanveisto-opintoihin. Muista suomalaisista taiteilijoista mainittakoon Uuno Alanko, Helmi Biese, Alvar Cawén, Ragnar Ekelund, Axel Haartman, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Hanna Rönnberg, Lennart Segerstråle, Anna Snellman-Kaila, Eero Snellman, Robert Zarasto ja Eric Vasström. Cedercreutzia taiteilijanuralle kannustaneelta Albert Edelfeltiltä on kokoelmassa yksi piirros.

Emil Cedercreutzin museon taidekokoelmiin kuuluu Emil Cedercreutzin jäämistön taideteosten lisäksi Satakuntalaisen taiteen kokoelma. Emil Cedercreutzin museon kokoelmat käsittävät sekä maalauksia, grafiikkaa että veistoksia. Kaikkiaan museon kokoelmissa on maalauksia ja grafiikkaa kuutisensataa työtä.

Cedercreutzille kuulunut maalaustaidekokoelma on ainutkertainen kokonaisuus, koska se on koostunut vähitellen omistajansa taiteellisen näkemyksen pohjalta. Hänen taiteilijaystäviensä töiden lisäksi siihen kuuluu hänen ulkomaisten opiskeluaikojensa tuttavien signeeraamattomia töitä ja hänen matkoiltaan hankkimiaan vanhempia uskonnollisaiheisia teoksia. Hänen kotiaan 1915 esittelevien lehtiartikkelien mukaan seinillä olisi ollut myös Brueghelin ja Kandinskyn teokset. Arkistossa ovat säilyneet valokuva, josta on tunnistettu Kadinskyn "Talvihämärä" -teos, ja Cedercreutzin tukholmalaiselta taidekauppiaalta saama postikortti, jossa kauppias ilmoittaa Cedercreutzille, ettei ”tästä Kandinskysta voi saada 300 kruunua enempää”. Siis kokoelman tunnistamattomissa teoksissa voi olla muitakin Kandinskyjä…

Satakuntalaisen taiteen kokoelman keräämisen pääperiaatteena on ollut, että museo pyytää Satakuntaan kontaktin omaavaa taiteilijaa lahjoittamaan kokoelmaan teoksensa, jolla hän itse haluaa jäädä jälkimaailmalle tiedoksi. Töitä on mm. Taisto Ahtolalta, Aarne Elomaalta, Olavi Jalkaselta, Anja Karkku-Hohdilta, Olli-Pekka Riihikoskelta, Raimo Huittiselta ja Tello Anttilalta. Sen lisäksi kokoelmaan kuuluu Into Linturin takautuva katsaus koko hänen tuotantoonsa, jossa on runsaasti satakuntalaisia maisemakuvia. Pertti Ala-Outisen lahjoituskokoelmassa on useita Porin taidekoulussa opiskelleiden taiteilijoiden töitä ja joitakin Ala-Outisen omia töitä.

Lähteet:
Cedercreutz , E., 1939. Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää.
Kava, R., 1994. Emil Cedercreutz - Satakunnan eurooppalainen.
Emil Cedercreutzin museo- ja kulttuurikeskuksen arkistot ja henkilökunta.