Huhtikuu 2012

 

Huhtikuu 2012

Kuomureki

 

Huhtikuun esineenä esittelemme Maahengen temppelin pysyvään näyttelyyn kuuluvan kuomullisen reen. Reki on Hartolasta Koskipään kartanosta. Emil Cedercreutz osti reen 1920-luvulla Maila Talvion sisarelta Annie von Boisman-Gerdtenilta, joka oli Koskipään kartanossa emäntänä. Maahengen temppeliin keräämänsä esineistön kautta Cedercreutz halusi jättää jälkipolville nähtäväksi satakuntalaisen maaseudun elämän perinteen. Reki on esillä näyttelyn kuljetus- ja kulkuvälineitä esittelevässä osiossa.

Kuvan reki on valmistettu puusta ja raudasta. Sen penkeissä, muussa sisustuksessa ja kuomussa on lisäksi käytetty kangasta ja nahkaa. Kuljettajan penkin tyyny ja kuomu ovat mustaa nahkaa. Kuomuun on kiinnitetty nahkaläpät, joiden väliin on asetettu pikkuruutuinen ikkunalasi. Lasi saatiin tarvittaessa taittumaan saranoiden varassa.

Reellä on kokoa, sillä sen pituus jalaksen pisimmässä kohdassa on 2,2 metriä. Tätä kuomurekeä veti troikka eli kolmivaljakko. Kuvassa näkyvät myös reen sivuissa olevat vihreät puusiivekkeet, jotka estivät kulkuvälineen kaatumisen ja sen laitojen kolhiintumisen. Reen kummassakin sivussa, vihreiden puusiivekkeiden yläpuolella, sijatsevat pienet ovet.

Rekiä käytettiin yleisesti kulku- ja kuljetusvälineinä Suomessa noin 1900-luvun puolenväliin saakka ja niillä pystyttiin kuljettamaan sekä ihmisiä että tavaroita. Reki saattoi olla käyttötarkoituksestaan riippuen hyvin pelkistetty. Toisaalta se myös saatettiin koristella, kuten kuvassa oleva reki. Tämän reen jalakset ja siivekkeet on maalattu vaaleanvihreiksi ja sen ulkopuoli tummanpunaiseksi. Punaisesta nahasta tehdyissä penkeissä ja sivuovien nahkaisissa säilytyskoteloissa on koristeina pieniä villalangasta tehtyjä, värikkäitä tupsuja. Myös jalakset ja siivekkeet on koristeltu mustilla kapeilla raidoilla ja pienillä lehtikuvioilla. Istuimen reunat ovat saaneet koristeikseen kullanruskeat kuvioidut nauhat.

 

 

 

Lähteinä käytetty:

Emil Cedercreutzin museon arkisto.

 

 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Aldone