Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz

Kuvia Työn jälkeen -perusnäyttelystä, joka esittelee Emil Cedercreutzin kuvanveistotuotantoa.
Kuvat: Emil Cedercreutzin museo.

Emil Cedercreutz oli Suomen ensimmäinen kotimaassa kouluttamaan aloitettu kuvanveistäjä. Alun alkaen perhe toivoi Emilistä juristia. Kolmisen vuotta Cedercreutz yrittikin opiskella lakitiedettä, vaikka veri veti taiteen puoleen. Taidemaalari Albert Edelfeltin suosituksesta Cedercreutz pääsi aloittamaan taideopinnot Suomen Taideakatemian vastaperustetulla kuvanveistolinjalla 1902. Cedercreutzin opettajana toimi Viktor Malmberg. Opintojaan Cedercreutz jatkoi Euroopan taidekeskuksissa kuten Brysselissä, Roomassa ja Pariisissa. Taideopinnot ulkomailla muokkasivat sekä Cedercreutzin taiteellista tuotantoa että aatemaailmaa. Hänen oppi-isinään olivat Charles van der Stappen, Constantin Meunier ja Auguste Rodin.

Cedercreutz kuvasi töissään mielellään hevosia: työhevosia, uljaita ratsuja, loppuun ajettuja vetojuhtia ja raisuja varsoja. Hän oli saanut tuntuman maatyöhön kotonaan Köyliön kartanon mailla, ja tuloksena olivat merkittävät monumentit Äestäjä Porissa, Kyntäjä Harjavallassa ja Äidinrakkaus Helsingissä. Töissä hevoset olivat usein yhteiskunnallisten epäkohtien vertauskuvina. Cedercreutz teki myös runsaasti pienoisveistoksia, muotokuvia ja hautamuistomerkkejä.

Kuvanveistäjänä Cedercreutz debytoi Suomen taiteilijain näyttelyssä 1902. Esillä olivat mm. maatyöaiheiset veistokset ”Äestämässä”, ”Vetohärkä”, ”Maanviljelijä” ja ”Brabantilaisia kuormahevosia”. Suomen taiteilijain näyttelystä 1902 hän sai myös dukaattipalkinnon. Ensimmäisen maineikkaan veistoksensa ”Työn jälkeen” Cedercreutz muovasi 1904 Brysselissä. Teosta on pidetty myös yhteiskunnallisena ilmauksena. Työ hyväksyttiin Pariisin Salongin näyttelyyn Champs Elyséelle. Associé-jäsenyyden salonkiin Cedercreutz sai 1907.

Cedercreutz toi Suomen kuvanveistotaiteeseen uusia virtauksia. Hänen veistotekniikassa oli uusia uria luovaa veistosten jättäminen luonnosmaisiksi hetken tuokiokuviksi. Cedercreutz muovasi veistoksia savimassasta pintojen ja viivojen vuorovaikutuksen avulla. Cedercreutz onkin yksi maamme ensimmäisistä impressionistis- realistisen kuvanveistotyylin edustajista. Hän oli myös Suomen Kuvanveistäjäliiton perustajajäseniä ja sen ensimmäinen sihteeri. Kenraali Mannerheimin kerrotaan sanoneen Cedercreutzin veistotaidoista, että "Kuka tahansa pystyy veistämään minut, mutta vain Emil Cedercreutz pystyy veistämään hevosen alleni."


Lähteet:
Cedercreutz , E., 1939. Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää.
Kava, R., 1994. Emil Cedercreutz - Satakunnan eurooppalainen.
Emil Cedercreutzin museo- ja kulttuurikeskuksen arkistot ja henkilökunta.

 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Aldone