Harjavallan kirjaston historiaa

 

Kirjasto kirkon kainalossa

Harjavallan pitäjään perustettiin lainakirjasto vuonna 1863. Perustajana oli virkaatekevä kirkkoherra J. W. Limone Kokemäeltä ja hänen aloitteestaan kirjastoon kerättiin pohjakassa paikkakunnan talollisten keskuudesta. Keräyksen tuloksena saatiin kirjaston avautuessa koottua 101 kirjan laajuinen kokoelma.

Kirjaston tarkoituksena oli hankkia ”hyviä ja hyödyllisiä” kirjoja kuntalaisten luettavaksi. Jokaisella kuntalaisella oli oikeus saada kirjoja lainaksi. Kirjasto sijoitettiin aluksi kirkon sakaristoon ja se oli avoinna ainoastaan sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen. Lukkari Juho Nordlundista tuli ensimmäinen kirjastonhoitaja. Vuodesta 1878 lähtien valittiin kirjastonhoitaja aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat Harjavallan kirjaston osalta hiljaiselon aikaa. Kirjasto siirtyi kirkon sakaristosta ensin Kreetalan koululle vuonna 1902 ja sittemmin myös Hakunin koululle. Vuonna 1921 kouluille sijoitetut kirjastot muuttivat saman katon alle Honkalan taloon.  

                                                                                                                                         

Rahanpuute vaivaa

Varallisuuden puute kiusasi Harjavallan kirjastoa 1920-luvun loppupuolelle saakka. 1910-luvulla ei kirjoja voitu hankkia kuin parina vuonna, mutta 1920-luvun kuluessa alkoi kunta avustaa kirjastoa vähintään 1000 markalla vuosittain. Samalla myös päätettiin maksaa kirjastonhoitajalle, Fida Futkalle, työstään 300 markan vuotuinen korvaus. Harjavalta kulki tässä suhteessa eturintamassa, sillä valtakunnallinen laki, joka velvoitti kuntia maksamaan kirjastonhoitajille palkkaa, saatiin säädettyä vasta 1941.

Vuonna 1928 säädettiin ensimmäinen valtakunnallinen kirjastolaki. Yleisellä tasolla se antoi kunnille mahdollisuuden hakea valtionapua kirjastojen perustamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lamavuodet 1930-luvun alussa tosin leikkasivat valtionavun määrärahoja tuntuvasti.

Harjavallan mittakaavassa kirjastolaki sai aikaan kirjaston uudelleenjärjestelyn. Vanhat ja kuluneet kirjat poistettiin ja jäljelle jääneet kirjat saivat –ensimmäistä kertaa – asianmukaisen luokituksen ja kortituksen. Samalla kertaa kirjaston säännöt uudistettiin ja sitä alettiin pitää auki kahtena päivänä viikossa vuoden 1929 alusta lukien. Kirjaston saatua Harjavallan nuorisoseuralta liki 150 kirjan lahjoituksen, nousi lainattava kokoelma tuona vuonna 500 niteeseen. Kirjaston kokoelma kasvoi tuhannen niteen suuruiseksi 1930-luvun lopussa.

Harjavallan kunnan kantakirjasto toimi Honkalan talossa varsin ahtaissa tiloissa. Keväällä 1941 kirjastontarkastaja huomautti asiasta ja seuraavana vuonna kirjasto siirrettiin Harjavallan kansakoululle. Sotavuosina ja vielä muutamana vuonna niiden jälkeenkin, vietti kirjasto varsin liikkuvaa elämää vaihtaen paikkaansa likimain vuosittain Järvisen talon (1944 - 1945), Säästöpankin huoneen (1947) ja kunnantalon (1950) välillä.

1950-luvun puolivälissä kunnankirjasto siirtyi muutamaksi vuodeksi Harjavallan jatkokoululle, josta se palasi uuden kunnantalon kellaritiloihin vuonna 1959.

 

Kirjastotoimi eriytyy

Vuoden 1961 uusi kirjastolaki toi kunnalliseen kirjastotoimeen monia muutoksia. Uusi laki velvoitti kirjastot hankkimaan kokoelmaansa vähintään kaksi kirjaa kuntalaista kohden. Harjavallan kirjaston tuli siten laajentaa kokoelmaansa 2,5 kertaa aiempaa suuremmaksi. Tavoite toteutui 1970-luvun alkuun mennessä. Vastineeksi kirjaston saama valtionapu kasvoi.

Uusi kirjastolaki sai aikaan myös kirjastolautakunnan perustamisen ja ensimmäisen päätoimisen kirjastonhoitajan viran perustamisen Harjavaltaan vuoden 1962 aikana. Kirjastonhoitajaksi valittiin Paula Muttonen. Aukioloajat lisääntyivät samassa suhteessa siten, että kirjasto oli auki 3-4 tuntia jokaisena arki-iltana ja 1960-luvun lopulta lähtien myös lauantaisin.

Laajentuneet aukioloajat (32 tuntia viikossa), päätoimiset työsuhteet ja kasvanut valtionapu saivat aikaan sekä kokoelman koon että lainausten määrän ripeän kasvun. 1970-luvun kuluessa molemmat tunnusluvut nousivat 7-8 kertaa edellisvuosikymmenen vastaavia lukuja suuremmiksi.

 

Uusia toimipisteitä

1970-luvun puolivälissä aloittivat toimintansa myös laitoskirjastot Satalinnan ja Harjavallan sairaaloiden yhteydessä. Kauppalan (Harjavallasta tuli kauppala vuoden 1968 alussa ja kaupunki 1977 alussa) pääkirjastolla alettiin samoihin aikoihin kärsiä entisestään pahenevasta tilanpuutteesta, ja heräsi keskustelu siitä, tulisiko rakentaa kokonaan uusi kirjastotalo, vai saneerata jokin huoneisto kirjastokäyttöä varten. Päätökseksi tuli vanhan linja-autoaseman tilojen muuntaminen kirjastoksi. Kirjasto siirtyi lokakuussa 1977 kaupungintalolta näihin ”tilapäistiloihin” yli 20 vuoden ajaksi.

1980-luvulla kirjaston kokoelma laajeni yli 40 000 niteeseen ja vuotuisten lainausten määrä ylitti reippaasti sadantuhannen rajan. Tietotekniikka kehittyi ja 1990-luvun vaihteessa otettiin käyttöön yhteinen atk-lainausjärjestelmä Kokemäen ja Nakkilan kirjastojen kanssa. Syntynyttä fuusiota kutsuttiin ”Kysy-kirjastoiksi.” Kirjaston asiakkaat saivat käyttöönsä Internet-yhteyden elokuussa 1997.

Harjavallan kaupunginkirjastolla oli vuoteen 1993 saakka sivukirjasto, joka toimi Hiirijärven koululla. Sitä hoitivat sivutoimenaan koulun opettajat. Vuoden 1993 keväällä tämä sivukirjasto päätettiin lakkauttaa, koska sitä hoitanut opettaja irtisanoutui. Hiirijärven kirjasto, joka sulki ovensa lopullisesti vuoden 1993 päättyessä, ehti toimia koulurakennuksessa peräti 56 vuoden ajan.

 

Muutto omaan kotiin

Harjavaltaan oltiin suunniteltu ja kaavailu uutta kirjastotaloa 1970-luvulta saakka. Päätös sai kaupunginvaltuuston siunauksen syksyllä 1996, rakennustyöt aloitettiin seuraavana syksynä ja rakennus valmistui kesällä 1998. Uusi kirjasto sijaitsee Myllykadun ja Siltatien kulmauksessa hautausmaata vastapäätä. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 800 neliömetriä, josta noin puolet on lainausosaston tilaa.

Uusi vuosituhat on tuonut mukanaan uusia tuulia Harjavallankin kirjastoon. Laitoskirjastoista Satalinnan kirjasto lakkautettiin vuonna 2008 ja Harjavallan sairaalan kirjasto muutti sairaalan päärakennuksen kerhotilojen yhteyteen. Harjavallan kaupunginkirjasto liittyi osaksi Satakirjastot- yhteisjärjestelmää ja tietokantaa vuoden 2009 lopulla.

Lainattavien niteiden määrä on pysytellyt koko 2000-luvun suunnilleen 80 000 niteen kokoisena. Asiakaskyselyiden mukaan joka toinen harjavaltalainen käyttää kirjaston palveluita, ja kirjastossa käy myös paljon ulkopaikkakuntalaisia. 150-vuotisjuhliaan vuonna 2013 viettävä Harjavallan kirjasto voikin siis katsoa tulevaisuuteen luottavaisin ja valoisin mielin.

 

 

 

 

 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Aldone