Historiikki

Harjavalta syntyi vanhalle maaperälle

Menneisyys on läsnä Harjavallan luonnossa. Voimalaitospadon alapuolella on näkyvillä noin 1400 miljoonaa vuotta vanha hiekkakivinen peruskallio, ja Hiittenharjun rinteillä on muistona kivikkoisia rantavalleja noin 3000—7000 vuotta sitten paikalla olleesta Litorinamerestä.

Vanhimmat asutuksen merkit ovat kivikaudelta. Pronssikaudelta periytyvät kiviset röykkiöhaudat eli Hiidenkiukaat, joita on Hiirijärven kylän ja Hiittenharjun viereisen harjun alueilla.

Keskiajalta on omat muistonsa. Tarun mukaan Lalli hukkui Hiirijärveen, ja Hiirijärven kylässä on Lallin itkukivi. Taruja todempaa on ollut muun muassa Turun piispojen kiinnostus kaupungin halki virtaavan ja hyvänä lohijokena tunnetun Kokemäenjoen saaliisiin. Huovintie kulki Turun linnasta joen Lammaistenlahdelle saakka, ja tiestä on säilynyt osia maastossa.


Kulttuuria ja koulutusta maanviljelystaajamassa

Harjavalta oli Kokemäen kappeliseurakunta, josta tuli itsenäinen kunta 1869. Vuonna 1903 aloitti toimintansa Harjavallan Sairaala, joka on maan vanhin kuntainliiton, nykyisin kuntayhtymän, omistama psykiatrinen sairaala. Toiseen maailmansotaan asti Harjavalta oli maanviljelysvaltainen pieni taajama.

Vapaaherra, kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija Emil Cedercreutz pystytti taiteilijakotinsa Harjulan Kokemäenjoen rantatöyräälle vuonna 1914. Myöhemmin syntyi kansatieteellinen museokokoelma Maahengen Temppeli. Näihin liittyivät vielä taiteilijan ateljee ja veistossali sekä jälkeenpäin rakennettu taidehalli. Kokonaisuutta täydentävät 1970- ja 1990-luvuilla nousseet uudisrakennukset, jotka kokoelmineen ja toimintoineen muodostavat nykyisen Emil Cedercreutzin museo- ja kulttuurikeskuksen.

Kunnallinen kokeilukeskikoulu aloitettiin yhtenä viidestä ensimmäisestä vuonna 1949, ja lukio aloitti toimintansa 1954.


Teollistuminen aloittaa kehityksen kaupungiksi

Perustan Harjavallan myöhemmälle kasvulle ja kehitykselle loi 1937—39 Pirilän ja Lammaisten koskiin rakennettu voimalaitos. Putouskorkeus on 26,5 m eli Imatrankoskea suurempi. Padon ansiosta joesta muodostuu kaupungin läpi rajalta rajalle ulottuva järvimäinen allas.

Ratkaisevan kasvusysäyksen paikkakunta sai Outokumpu Oy:n kuparisulaton siirrosta vuonna 1944 Imatralta sodan jaloista Harjavaltaan. Tehdas voitiin liittää suoraan uuden voimalaitoksen generaattorijännitteeseen, mikä oli silloisen sulatusmenetelmän johdosta välttämätöntä. Vuonna 1947 tulivat Rikkihappo Oy:n tehtaat. Sittemmin Outokumpu Oy Harjavallan tehtaiden tilalle on tullut monien vaiheiden jälkeen Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy sekä Rikkihappo Oy:n tilalle Kemira Oyj ja vuoden 2008 aikana Yara Suomi Oy.

Kuparisulaton tulo muutti nopeasti Harjavallan elinkeinorakenteen ja yhdyskuntakuvan. Väkiluku kasvoi aiemmasta yli kolminkertaiseksi, ja tämän päivän Harjavalta alkoi muodostua. Kaupunki Harjavallasta tuli 1977.


 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Aldone